Keski-Ruotsin luonto ja kalavedet

 

Maan keskiosat koostuvat vuoroittain metsästä ja viljelymaista. Tasangot kattavat suurta osaa Keski-Ruotsia ympäröiden muun muassa Vänern-, Vättern-, Hjälmaren- ja Mälaren-nimisiä suuria järviä. Niiden pohjoispuolella maisema muuttuu vähitellen yhä metsäisemmäksi. Keski-Ruotsin luonto ja vesistö on hyvin vaihtelevaa ja leimaa upeaa, monivivahteista kalastusta.

 


   Virkistyskalastus on sallittua Keski-Ruotsin suurissa järvissä kuten esimerkiksi Mälarenissä,
   Hjämarenissä, Vätternissä ja Vänernissä.

 

Vesistöjen luonne

Keski-Ruotsissa on monia tuhansia pienehköjä metsäjärviä mutta myös lukemattomia suuria ja runsasravinteisia tasankojärviä.

 

Keski-Ruotsia halkovat Klarälven- ja Dalälven-nimiset joet, Ljusnan puolestaan sijaitsee Keski- ja Pohjois-Ruotsin rajalla. Dalälven laskee luoteesta kaakon suuntaan ja päätyy Itämereen 150 km Tukholmasta pohjoiseen. Klarälven laskee periaatteessa etelään ja päätyy maan ja koko Euroopan unionin alueen suurimpaan järveen, Vänerniin. Vänernistä johtaa Göta älv Göteborgin vieritse Västerhavetiin, joka on Kattegatin, Skagerrakin ja Pohjanmeren yhteisnimi. Vänernin pohjoisosan lisäksi Keski-Ruotsiin kuuluvat myös Vätternin pohjoisosa sekä Mälaren ja Hjälmaren.

 

Sisämaan suurten ja pienten järvien sekä vesistöjen lisäksi Keski-Ruotsi houkuttelee Itämeren rannikollaan sekä tunnetuilla ja viehättävillä saaristoalueillaan.

 

Kalastus

– On heti alkuun sanottava, että Keski-Ruotsissa tapahtuvan kalastuksen polttopisteessä on runsaslukuinen hauki, jonka keskipaino on koko alueella korkea. Runsasravinteisissa vesissä, ennen kaikkea valuma-alueen tyviosissa myös kuhan määrä on huomattava. Karpinsukuisiin kaloihin kuuluvia lajeja kuten särkeä, sorvaa, lahnaa, pasuria ja salakkaa ym. saa kaikkialta, Sven kertoo. Monissa vesistöissä elää myös karppikaloihin kuuluvia säynävää, toutainta, suutaria, turpaa ja monia muita.

 

Lohta ja meritaimenta voi pyytää mereen laskevien suurten ja pienten jokien alajuoksulta.

 

Vänernissä virkistyskalastusta harjoitetaan ennen kaikkea eri kantaa olevan suurikasvuisen lohen ja järvitaimenen uisteluna. Vätternissä elää myös iso taimen sekä isonieriä. Keski-Ruotsin pohjoisosan joissakin vesistöissä elää myös harjusta ja paikallaan pysyvää taimenta.

 

– Kuriositeettina pitää mainita, että hyvä paikka pyydystää meritaimenta sekä ajoittain kuhaa ja ahventa on keskellä pääkaupunkia Kuninkaallisen linnan ja Valtiopäivätalon tuntumassa, jossa lyhyt virta laskee mereen, Anna sanoo.

 


   Kuha on erittäin tavoiteltu urheilukala yhdessä hauen ja ahvenen kanssa. Monissa Keski-Ruotsin

   vesistöissä se saavuttaa vaikuttavan koon.

 

– Keski-Ruotsin luonto vaihtelee hyvin paljon liikuttaessa idästä länteen, Sven sanoo. Ei myöskään pidä unohtaa maan pääkaupunkia, Tukholmaa.
 

 

 
© swedenfishing.com 2019