Etelä-Ruotsin kalalajit ja kalapaikat


Lyhyiden etäisyyksiensä, hienojen kalavesiensä ja harva-asutuksensa johdosta Etelä-Ruotsi on kuin luotu urheilukalastukselle. Tarjolla on suuri kirjo eri kalalajeja kuten esimerkiksi hauki, ahven, kuha sekä eri onkikaloja kuten suutari, lahna ja särki.

 

Ruotsin eteläosat tarjoavat ylen määrin mahdollisuuksia virkistyskalastajalle niin järvissä, virroissa kuin pitkällä rannikko-osuudella sekä tietenkin itse meressä. Pohjois-Bohuslänistä alkunsa saava rannikko ulottuu Kattegatin kautta etelään ja sieltä Itämeren rannikkoa Gotlannin ohi pohjoiseen.
– Siitä riippumatta mitä kalastustapaa tai kalalajia haetaan, jokaiselle on tarjolla jotakin, olipa kalastaja sitten rutinoitunut suurkalastaja tai tottumaton perhekalastaja, Etelä-Ruotsissa monia vuosia kalastanut Sven sanoo.

 

   Perhokalastaja pyydystää taimenta tyynenä aamuna eteläruotsalaisessa järvessä.

 

 

Urheilukalastajien parissa hauki on suosituin laji yhdessä ahvenen kanssa. Myös kuhan pyydystys on suosittu harrastus monissa Etelä-Ruotsin vesistöissä. Myös rannikolla pyydetty taimen ja lohi ovat suosittuja kalastuslajeja länsi-, etelä- ja itärannikolla varsinkin kevään ja syksyn aikana. Suutarin, särjen, pasurin, lahnan, karpin, säyneen, sorvan, vimpan ja sulkavan onginnalle on hyviä edellytyksiä. Laji- eli specimenkalastuksesta kiinnostuneelle Ruotsi tarjoaa monia tutkimattomia vesistöjä.

 

Vänern & Vättern

Vänern- ja Vättern-järvissä on monia oivallisia paikkoja hauenpyydystykselle. Mutta varsinkin urheilukalastajia eri puolilta Ruotsia ja muista Euroopan maista järville houkuttelee ennen kaikkea lohen ja todella suuren taimenen (ehkä maailman suurimman makean veden taimenen, Gullspångsöringin) uistelu.
Myös lohen merikalastus on pitkälle kehittynyttä varsinkin Skånen etelä- ja itärannikolla sijaitsevissa Simrishamnissa ja Hanöbuktenissa. Mörrumsån, Emån ja Ätran mahdollistavat kesäkautena lohenpyynnin sekä virvelillä että perholla. Jokia ympäröivät paikkakunnat ovat kehittäneet myös hyvää kalastuksen ympärillä toimivaa palvelua.

 

– Hauenpyynnin suosio riippuu monista eri seikoista, mutta painavin syy on, että Etelä-Ruotsissa on erittäin hyviä haukivesiä, Svenin ystävä Anna jatkaa. Sen lisäksi että haukikanta monissa järvissä ja vesistöissä on hyvä, niiden keskipaino on usein korkea, ja hauenpyyntiin kohdistuva paine on yleensä alhainen. Hauki ei viihdy yksinomaan makeassa vedessä vaan myös koko Itämeren rannikon murtovedessä.
Kalastus urheilukalastusvälineillä on sallittua koko rannikkoalueella, mutta uusien sääntöjen mukaan päivässä saa pyydystää vain kolme 40 – 75 cm pitkää haukea. Järviä ja muita sisämaan vesistöjä varten ostetaan kalastuskortti, joka oikeuttaa pyyntiin paikallisten määräysten mukaisesti. Niin kutsuttu vapaa heittokalastus tai uistelu yhdellä vavalla on sallittua Ruotsin viidessä suurimmassa järvessä, nimittäin Vänernissä, Vätternissä, Mälarenissa, Hjälmarenissa ja Storsjönissä. Näissä järvissä kaikilla on mahdollisuus vapaaseen kalastukseen myös urheilukalastuksen keinoja käyttäen.

 

   Hauki ui keväisin ja syksyisin matalikoille, jonka ansiosta suurempia yksilöitä on mahdollista
   pyydystää myös kevyellä varustuksella.

 

Ahven on laji, joka viihtyy usein samoissa vesissä kuin hauki, vaikka sitä pyydystetäänkin eri syöteillä ja menetelmillä. Kuha ei yleensä ole yhtä tavallinen kuin hauki ja ahven, mutta se on suosittu urheilukala. Koska Ruotsin vesistöt ovat puhtaita, kuha on myös korkeimmalle rankattu ruokakala.

 

Lohensukuiset kalat

Lohensukuisia kaloja etsivällä on monia vaihtoehtoja, vaikkei Ruotsin eteläosien tarjonta olekaan yhtä hyvää kuin pohjoisen. Mörrumån ja Emån muodostavat kuitenkin poikkeuksen kuulumalla maan parhaisiin lohi- ja meritaimenjokiin. Muutoin vaeltavien kalojen, ennen kaikkea meritaimenen rannikkokalastus muodostaa etelän suurimman potentiaalin.
– Pyydystys on parhaimmillaan veden ollessa kylmää ja kalan liikkuessa rannikon läheisyydessä keväisin ja syksyisin, suuriin rannikkoalueisiin tutustunut Anna sanoo. Koko etelä-, itä- ja länsirannikolla sekä Öölannin ja Gotlannin rannoilla sijaitsee paljon klassisia pyydyspaikkoja.
– Sisämaassa on joitakin virtapaikkoja, joissa on hyvä taimenkanta, Sven sanoo. Niissä perhokalastus on ehdottomasti hallitsevin menetelmä.
Toinen Etelä-Ruotsin tavallisimmista kalavesistä ovat järvet, joihin on istutettu kirjolohta ja taimenta. Niiden pyyntiä varten on ostettava päivän voimassa oleva kalastuskortti. Saaliit ovat erittäin hyviä, ja kalojen keskipaino on usein suurempi kuin vastaavissa luonnonvaraisissa järvissä. Esimerkiksi Harasjömåla, Tiveden ja Hökensås ovat suosittuja järviä.

 

   The lakes at Hökensås fishing area contains both rainbow trout and brown trout.

 

Etelä-Ruotsin kalastuskausi on yleensä hyvin pitkä. Hauen kohdalla pyydystyskausi lopahtaa vain talvikuukausina, jolloin kalastus jäiden ansiosta ei toimi. Jättihaukien paras pyyntikausi on keväällä ja alkukesästä (maaliskuusta kesäkuuhun) sekä lokakuun lopulta marraskuuhun. Näiden kausien välillä kesäaikaan on haukisaalis useimmiten monilukuisin, vaikkei voikaan olla varma yli metrin mittaisen jättihauen pyydystämisestä. Ahventa, kuhaa ja valkolihaisia kaloja pyydystetään varmimmin touko-syyskuun aikana. Lohiuistelu on parhaimmillaan myöhäissyksyllä ja keväällä veden lämpötilan ollessa alhaisen. Sama pätee myös rannikolla elävään meritaimeneen. Virtakalastuksen paras kausi alkaa toukokuun puolivälistä.
   

 

 
© swedenfishing.com 2019